isomeria
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaisomeria (12)
- (orgaaninen kemia) ilmiö, jossa tietyt molekyylit koostuvat samoista atomeista, mutta joilla on erilainen rakenne ja erilaiset ominaisuudet
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | isomeria | isomeriat |
genetiivi | isomerian | isomerioiden isomerioitten (isomeriain) |
partitiivi | isomeriaa | isomerioita |
akkusatiivi | isomeria; isomerian |
isomeriat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | isomeriassa | isomerioissa |
elatiivi | isomeriasta | isomerioista |
illatiivi | isomeriaan | isomerioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | isomerialla | isomerioilla |
ablatiivi | isomerialta | isomerioilta |
allatiivi | isomerialle | isomerioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | isomeriana | isomerioina |
translatiivi | isomeriaksi | isomerioiksi |
abessiivi | isomeriatta | isomerioitta |
instruktiivi | – | isomerioin |
komitatiivi | – | isomerioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | isomeria- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: isomeerinen
- substantiivit: isomeeri
Yhdyssanat
muokkaa- cis-trans-isomeria, paikkaisomeria, peilikuvaisomeria, rakenneisomeria, runkoisomeria, stereoisomeria
Alakäsitteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaItalia
muokkaaSubstantiivi
muokkaaisomeria
- (orgaaninen kemia) isomeria