kaakki

Suomi

Substantiivi

kaakki (5-A)

(halventava) laiha tai heikko hevonen

Ääntäminen

IPA: /ˈkɑːkːi/, [ˈkɑːkːi]

tavutus: kaak‧ki

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kaakki	kaakit
genetiivi	kaakin	kaakkien (kaakkein)
partitiivi	kaakkia	kaakkeja
akkusatiivi	kaakki; kaakin	kaakit
sisäpaikallissijat
inessiivi	kaakissa	kaakeissa
elatiivi	kaakista	kaakeista
illatiivi	kaakkiin	kaakkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kaakilla	kaakeilla
ablatiivi	kaakilta	kaakeilta
allatiivi	kaakille	kaakeille
muut sijamuodot
essiivi	kaakkina	kaakkeina
translatiivi	kaakiksi	kaakeiksi
abessiivi	kaakitta	kaakeitta
instruktiivi	–	kaakein
komitatiivi	–	kaakkeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kaaki-
vahva vartalo	kaakki-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. vanha tai huono hevonen

englanti: jade, nag
saksa: Klepper m.

venäjä: кляча
viro: kronu, setukas

Liittyvät sanat

Synonyymit

luuska, kopukka, koni

Yhdyssanat

hevoskaakki, kaakinpuu

Aiheesta muualla

kaakki Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=kaakki&oldid=4742231”