SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kerto (1-K)

  1. (yhdyssanan alkuosana) lukujen kertomiseen liittyvä, kertomis-
    kertolasku
  2. (yhdyssanan alkuosana) kertaamiseen liittyvä
    kertosäe

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkert̪o/
  • tavutus: ker‧to

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kerto kerrot
genetiivi kerron kertojen
partitiivi kertoa kertoja
akkusatiivi kerto;
kerron
kerrot
sisäpaikallissijat
inessiivi kerrossa kerroissa
elatiivi kerrosta kerroista
illatiivi kertoon kertoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kerrolla kerroilla
ablatiivi kerrolta kerroilta
allatiivi kerrolle kerroille
muut sijamuodot
essiivi kertona kertoina
translatiivi kerroksi kerroiksi
abessiivi kerrotta kerroitta
instruktiivi kerroin
komitatiivi kertoine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

kertolasku, kertomerkki, kertosäe, kertotaulu

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kerto Kielitoimiston sanakirjassa
  • kerto Tieteen termipankissa