kevät
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kevät (44)
- talven jälkeinen ja ennen kesää oleva vuodenaika. Pohjoisella pallonpuoliskolla maaliskuusta toukokuuhun. Eteläisellä pallonpuoliskolla syyskuusta marraskuuhun.
- kohti kevättä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkeʋæt̪/, [ˈk̟e̞ʋæt̪]
- tavutus: ke‧vät
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kevät | keväät |
| genetiivi | kevään | keväiden keväitten |
| partitiivi | kevättä | keväitä |
| akkusatiivi | kevät; kevään |
keväät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keväässä | keväissä |
| elatiivi | keväästä | keväistä |
| illatiivi | kevääseen | keväisiin (keväihin) |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keväällä | keväillä |
| ablatiivi | keväältä | keväiltä |
| allatiivi | keväälle | keväille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keväänä | keväinä |
| translatiivi | kevääksi | keväiksi |
| abessiivi | keväättä | keväittä |
| instruktiivi | – | keväin |
| komitatiivi | – | keväine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kevää- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kevät- | |
Käännökset muokkaa
1. talven jälkinen vuodenaika
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: keväinen
Yhdyssanat muokkaa
kevätaamu, kevätaika, kevätasu, kevätaurinko, kevätesikko, keväthanki, kevätilma, kevätilta, kevätistuntokausi, kevätistutus, kevätjuhla, kevätjää, kevätkausi, kevätkello, kevätkesä, kevätkuukausi, kevätkylmä, kevätkylvö, kevätkynsimö, kevätkyntö, kevätkääryle, kevätleinikki, kevätlukukausi, kevätmuoti, kevätpuku, kevätpuu, kevätpäivä, kevätpäiväntasaus, kevätruis, kevätrulla, kevätsää, kevättalvi, kevättulva, kevätvehnä, kevätvilja, kevätväsymys
Vieruskäsitteet muokkaa
Idiomit muokkaa
- olla kevättä rinnassa