korpus

Katso myös: Korpus

Suomi

Substantiivi

korpus (39)

1. koottu joukko kirjoitetun kielen tekstejä tai puhutun kielen nauhoitteita, jotka on poimittu aidoista teksteistä ja tilanteista

Ääntäminen

• IPA: /ˈkorpus/
• tavutus: kor‧pus

Etymologia

latinan corpus ('kokoelma')

Käännökset

1. tarkoin määrätty ja koottu joukko kirjoitetun kielen tekstejä tai puhutun kielen nauhoitteita, jotka on poimittu aidoista teksteistä ja tilanteista

englanti: corpus espanja: corpus ranska: corpus m.

venäjä: корпус m. viro: korpus

Liittyvät sanat

Alakäsitteet

• tekstikorpus, puhekorpus

Johdokset

• adjektiivijohdos: korpusmuotoinen

Aiheesta muualla

• korpus Kielitoimiston sanakirjassa
• korpus Tieteen termipankissa

Puola

Substantiivi

korpus m.

1. keho, ruumis
2. runko
3. korpus
4. armeijakunta

Ruotsi

Substantiivi

korpus yl. (2) (yks. määr. korpusen[luo], mon. epämäär. korpusar[luo], mon. määr. korpusarna[luo])

1. korpus

Aiheesta muualla

• korpus Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Tšekki

Substantiivi

korpus m.

1. korpus

Viro

Substantiivi

korpus (gen korpuse, part korpust)

1. (anatomia) keho, ruumis
2. (ajoneuvon, koneen) runko
3. (arkkitehtuuri) kokonaisuutena pidettävään kompleksiin t. rakennusryhmään kuuluva yksittäinen rakennus, osa

   Tartu ülikooli Kliinikumi uus korpus

4. (kielitiede) korpus

   Vana kirjakeele korpus – Vanhan kirjakielen korpus

5. (kirjapaino) korpus, kymmenen pisteen kirjasinkoko
6. (sodankäynti) armeijakunta

   korpuse staab – armeijakunnan esikunta

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 11 (harjutus) harjutus
• ÔS 2018 tyyppi 9 (katus) katus

Lähteet

• Eesti õigekeelsussõnaraamat : ÕS 2013 / toimetanud Tiiu Erelt ; koostanud Tiiu Erelt, Tiina Leemets, Sirje Mäearu, Maire Raadik ; Eesti Keele Instituut. Tallinn : Eesti Keele Sihtasutus, 2013.

Verkkoversio: ÕS 2013