Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kuuppa (10-B)

  1. (murteellinen) saunassa käytettävä vesikauha, jolla heitetään kiukaalle löylyä
    Löylyvesi kuuppaan voidaan ottaa kiulusta.
  2. (murteellinen) lampun pyöreä tai puolipyöreä kupu
  3. (slangia) ihmisen tai eläimen pää
    Kännissä ollaan kuuppa himmeenä.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkuːpːɑ/
  • tavutus: kuup‧pa

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuuppa kuupat
genetiivi kuupan kuuppien
(kuuppain)
partitiivi kuuppaa kuuppia
akkusatiivi kuuppa;
kuupan
kuupat
sisäpaikallissijat
inessiivi kuupassa kuupissa
elatiivi kuupasta kuupista
illatiivi kuuppaan kuuppiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuupalla kuupilla
ablatiivi kuupalta kuupilta
allatiivi kuupalle kuupille
muut sijamuodot
essiivi kuuppana kuuppina
translatiivi kuupaksi kuupiksi
abessiivi kuupatta kuupitta
instruktiivi kuupin
komitatiivi kuuppine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kuupa-
vahva vartalo kuuppa-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kuuppa Kielitoimiston sanakirjassa