Wikipedia
Katso artikkeli Lahjakkuus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

lahjakkuus (40)

  1. kyky tai taipumus suoriutua tehtävästä tai suorituksista (usein keskivertoihmistä paremmin)
    Lahjakkuus on vasta alku, kova työ ratkaisee.
  2. (arki) lahjakas henkilö
    Nelli on todellinen lahjakkuus.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlɑhjɑkːuːs/
  • tavutus: lah‧jak‧kuus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lahjakkuus lahjakkuudet
genetiivi lahjakkuuden lahjakkuuksien
partitiivi lahjakkuutta lahjakkuuksia
akkusatiivi lahjakkuus;
lahjakkuuden
lahjakkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi lahjakkuudessa lahjakkuuksissa
elatiivi lahjakkuudesta lahjakkuuksista
illatiivi lahjakkuuteen lahjakkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lahjakkuudella lahjakkuuksilla
ablatiivi lahjakkuudelta lahjakkuuksilta
allatiivi lahjakkuudelle lahjakkuuksille
muut sijamuodot
essiivi lahjakkuutena lahjakkuuksina
translatiivi lahjakkuudeksi lahjakkuuksiksi
abessiivi lahjakkuudetta lahjakkuuksitta
instruktiivi lahjakkuuksin
komitatiivi lahjakkuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo lahjakkuude-
vahva vartalo lahjakkuute-
konsonantti-
vartalo
lahjakkuut-

Etymologia

muokkaa

lahjakas + -uus

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Vastakohdat
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

lahjakkuusreservi, monilahjakkuus

Aiheesta muualla

muokkaa