Adverbi

muokkaa

luotain

  1. (ylätyyliä) luotani, tyköäni
    Älä lähde luotain.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈluo̯t̪ɑi̯n/
  • tavutus: luo‧tain

Liittyvät sanat

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

luotain (33)

  1. syvyyden luotaukseen merenkulussa käytettävä, alkeellisimmillaan narusta ja painosta muodostuva laite
  2. avaruuteen lähetetty itsenäisesti toimiva tutkimusrobotti, joka tutkii kohteita etäältä eri mittalaitteita ja kameroita käyttäen, avaruusluotain

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luotain luotaimet
genetiivi luotaimen luotaimien
luotainten
partitiivi luotainta luotaimia
akkusatiivi luotain;
luotaimen
luotaimet
sisäpaikallissijat
inessiivi luotaimessa luotaimissa
elatiivi luotaimesta luotaimista
illatiivi luotaimeen luotaimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi luotaimella luotaimilla
ablatiivi luotaimelta luotaimilta
allatiivi luotaimelle luotaimille
muut sijamuodot
essiivi luotaimena
(luotainna)
luotaimina
translatiivi luotaimeksi luotaimiksi
abessiivi luotaimetta luotaimitta
instruktiivi luotaimin
komitatiivi luotaimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo luotaime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
luotain-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

avaruuskuitain, avaruusluotain, kaikuluotain, kuuluotain, radioluotain, syvyysluotain, sääluotain

Aiheesta muualla

muokkaa