manner

Katso myös: Männer

Suomi

Substantiivi

manner (49)

1. (maantiede) mannermaa t. suuri yhtenäinen maa-alue meren keskellä, vrt. saari ja maanosa

   Soudimme saaresta mantereelle.

   Afrikka on manner.

   Afrikan mantereen eteläisin kaupunki on nimeltään Kapkaupunki.

   Australian mannerta koettelee kesäisin kuivuus.

Ääntäminen

• IPA: /ˈmɑnːer/
• tavutus: man‧ner

Taivutus

• Eräissä sijamuodoissa sanan taivutus on tyypin 32 tai 48 kaltainen.

Etymologia

Johdos samasta kantasanasta kuin esim. mantu.

Käännökset

1. mannermaa t. suuri yhtenäinen maa-alue meren keskellä

englanti: mainland; continent espanja: continente inarinsaame: nannaam italia: continente portugali: continente puola: kontynent

ruotsi: fastland, kontinent saksa: Festland n. tšekki: světadíl, kontinent turkki: kıta, kara venäjä: материк; континент viro: mander, manner, mannermaa, kontinent

Liittyvät sanat

• maanosa

Synonyymit

• kontinentti, mannermaa, mantere

Alakäsitteet

• Euraasia
• Afrikka
• Pohjois-Amerikka
• Etelä-Amerikka
• Australia
• Etelämanner

Johdokset

• adjektiivit: mantereinen, mannermainen

Yhdyssanat

Etelämanner, Manner-Eurooppa, mannerilmasto, mannerjalusta, mannerjää, mannerlaatta, mannermaa, mannerrinne, mannervaltio

Aiheesta muualla

• manner Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

Substantiivi

manner (monikko manners)

1. tapa, käytös
2. maneeri
3. tyyli
4. (monikossa) käytöstavat

Liittyvät sanat

• mannerism
• bedside manner