Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Matti

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

matti (5-C)

  1. (shakki) yksi pelin tilanteista ja päämäärä: sellainen kuninkaaseen kohdistuva lyöntiuhka, jota ei ole enää millään sääntöjen mukaisella keinolla mahdollista torjua.
    Kuningasta ei milloinkaan lyödä, vaan peli päättyy mattiin.
  2. (kuvaannollisesti, arkikieltä) mikä tahansa tilanne, jonka lopputulos on varma tai itsestäänselvyys
    Se homma oli ihan matti.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈmɑt̪ːi/, [ˈmɑt̪ːi]
  • tavutus: mat‧ti

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi matti matit
genetiivi matin mattien
(mattein)
partitiivi mattia matteja
akkusatiivi matti;
matin
matit
sisäpaikallissijat
inessiivi matissa mateissa
elatiivi matista mateista
illatiivi mattiin matteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi matilla mateilla
ablatiivi matilta mateilta
allatiivi matille mateille
muut sijamuodot
essiivi mattina matteina
translatiivi matiksi mateiksi
abessiivi matitta mateitta
instruktiivi matein
komitatiivi matteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo mati-
vahva vartalo matti-
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

IdiomitMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • matti Kielitoimiston sanakirjassa

ItaliaMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

matti

  1. (taivutusmuoto) monikon maskuliinimuoto sanasta matto

SubstantiiviMuokkaa

matti

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta matto