Wikipedia
Katso artikkeli Niitty Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Niitty

Substantiivi

muokkaa

niitty (1-C)

  1. luonnontilainen aukea, jossa kasvaa niittykukkia ja heiniä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈniːt̪ːy/
  • tavutus: niit‧ty

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi niitty niityt
genetiivi niityn niittyjen
partitiivi niittyä niittyjä
akkusatiivi niitty;
niityn
niityt
sisäpaikallissijat
inessiivi niityssä niityissä
elatiivi niitystä niityistä
illatiivi niittyyn niittyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi niityllä niityillä
ablatiivi niityltä niityiltä
allatiivi niitylle niityille
muut sijamuodot
essiivi niittynä niittyinä
translatiivi niityksi niityiksi
abessiivi niityttä niityittä
instruktiivi niityin
komitatiivi niittyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo niity-
vahva vartalo niitty-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

ahoniitty, apilaniitty, heinäniitty, korpiniitty, kylvöniitty, lehtoniitty, luhtaniitty, luonnonniitty, merenrantaniitty, metsäniitty, nevaniitty, niitty-yökkönen, niittyhumala, niittykasvi, niittykellukka, niittykukka, niittykullero, niittyleinikki, niittynurmikka, niittynätkelmä, niittysuohaukka, niittyviljelys, niittyvilla, rantaniitty, rinneniitty, suoniitty, takaniitty, tulvaniitty

Aiheesta muualla

muokkaa