nuotta
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- kookas kalanpyydys, havaksesta, painollisista alapuolisista ja kohollisista yläpuolisista paulaköysistä ja vetoköysistä muodostuva saartopyydys
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈnuot̪ːɑ/
- tavutus: nuot‧ta
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nuotta | nuotat |
genetiivi | nuotan | nuottien (nuottain) |
partitiivi | nuottaa | nuottia |
akkusatiivi | nuotta; nuotan |
nuotat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nuotassa | nuotissa |
elatiivi | nuotasta | nuotista |
illatiivi | nuottaan | nuottiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nuotalla | nuotilla |
ablatiivi | nuotalta | nuotilta |
allatiivi | nuotalle | nuotille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nuottana | nuottina |
translatiivi | nuotaksi | nuotiksi |
abessiivi | nuotatta | nuotitta |
instruktiivi | – | nuotin |
komitatiivi | – | nuottine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | nuota- | |
vahva vartalo | nuotta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaavanha germaaninen laina[1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAlakäsitteet
muokkaaVieruskäsitteet
muokkaaJohdokset
muokkaa- verbit: nuotata
Yhdyssanat
muokkaakierrenuotta, kurenuotta, laahusnuotta, nuotankives, nuotankoho, nuotankudonta, nuotankutominen, nuotanperä, nuotanpovi, nuotansiula, nuotanveto, nuotanvetäjä, nuotta-apaja, nuotta-avanto, nuottakalastus, nuottakota, nuottakunta, nuottaluoma, nuottapyydys, nuottapyynti, nuottaranta, nuottareisi, nuottaruoho, pohjanuotta, tukkanuotta
Aiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 359. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.