Substantiivi

muokkaa

patti (5-C)

  1. kuhmu, pahka
  2. (eläinlääketiede) hevosen sisäpuolisessa kinnernivelessä tai sen lähellä olevissa luissa esiintyvän tulehduksen aiheuttama pahka
  3. (shakki) tasapelitilanne, jossa siirtovuorossa olevan pelaajan kuningas ei ole uhattu, mutta hän ei voi tehdä mitään sääntöjen mukaista siirtoa ilman, että kuningas tulisi uhatuksi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpɑt̪ːi/, [ˈpɑ̝t̪ːi]
  • tavutus: pat‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi patti patit
genetiivi patin pattien
(pattein)
partitiivi pattia patteja
akkusatiivi patti;
patin
patit
sisäpaikallissijat
inessiivi patissa pateissa
elatiivi patista pateista
illatiivi pattiin patteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi patilla pateilla
ablatiivi patilta pateilta
allatiivi patille pateille
muut sijamuodot
essiivi pattina patteina
translatiivi patiksi pateiksi
abessiivi patitta pateitta
instruktiivi patein
komitatiivi patteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pati-
vahva vartalo patti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

arkikieli ja eläinlääketiede

shakki

Yhdyssanat
muokkaa

pattijalka, pattipolvi, pattitilanne

Idiomit

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • patti Kielitoimiston sanakirjassa