peffis
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
peffis (39)
- pelillinen leikki, jossa yksi osanottajista on polttajana yrittäen saada pelivälineellä, tavallisesti pallolla, heitetyksi osuman jonkun muun osallistujan takapuolen ja kaulan väliselle alueelle, jolloin osuman saanut puolestaan jää polttajaksi
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpefːis/
- tavutus: pef‧fis
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | peffis | peffikset |
| genetiivi | peffiksen | peffisten peffiksien |
| partitiivi | peffistä | peffiksiä |
| akkusatiivi | peffis; peffiksen |
peffikset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | peffiksessä | peffiksissä |
| elatiivi | peffiksestä | peffiksistä |
| illatiivi | peffikseen | peffiksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | peffiksellä | peffiksillä |
| ablatiivi | peffikseltä | peffiksiltä |
| allatiivi | peffikselle | peffiksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | peffiksenä | peffiksinä |
| translatiivi | peffikseksi | peffiksiksi |
| abessiivi | peffiksettä | peffiksittä |
| instruktiivi | – | peffiksin |
| komitatiivi | – | peffiksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | peffikse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
peffis- | |