pula
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapula (10)
- tukala tilanne, ahdinko, hätä
- joutua pulaan
- puute
- Kaikesta oli pulaa.
- pulavuodet
- asuntopula, energiapula, luottamuspula
- (vanhentunut, varhaissuomea) avanto lähde?
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpulɑ/
- tavutus: pu‧la
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pula | pulat |
genetiivi | pulan | pulien (pulain) |
partitiivi | pulaa | pulia |
akkusatiivi | pula; pulan |
pulat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pulassa | pulissa |
elatiivi | pulasta | pulista |
illatiivi | pulaan | puliin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pulalla | pulilla |
ablatiivi | pulalta | pulilta |
allatiivi | pulalle | pulille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pulana | pulina |
translatiivi | pulaksi | puliksi |
abessiivi | pulatta | pulitta |
instruktiivi | – | pulin |
komitatiivi | – | puline- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pula- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaIdiomit
muokkaa- huutava pula
- suuri tarve
- Katastrofialueella on huutava pula elintarvikkeista.
- suuri tarve
Aiheesta muualla
muokkaaSubstantiivi
muokkaaDalmatia
muokkaaEnglanti
muokkaaEspanja
muokkaaVerbi
muokkaapula
- (taivutusmuoto) subjunktiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä pulir
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan kohteliaisuusmuodon preesens verbistä pulir
- (taivutusmuoto) subjunktiivin yksikön 2. persoonan kohteliaisuusmuodon preesens verbistä pulir
- (taivutusmuoto) subjunktiivin yksikön 3. persoonan preesens verbistä pulir