Katso myös: püssü

Substantiivi

muokkaa

pyssy (1)[1]

  1. (arkikieltä) yhden henkilön käytettävissä oleva tuliase, käsituliase
  2. (slangia, monikossa) isot hauislihakset

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpysːy/
  • tavutus: pys‧sy

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pyssy pyssyt
genetiivi pyssyn pyssyjen
partitiivi pyssyä pyssyjä
akkusatiivi pyssy;
pyssyn
pyssyt
sisäpaikallissijat
inessiivi pyssyssä pyssyissä
elatiivi pyssystä pyssyistä
illatiivi pyssyyn pyssyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pyssyllä pyssyillä
ablatiivi pyssyltä pyssyiltä
allatiivi pyssylle pyssyille
muut sijamuodot
essiivi pyssynä pyssyinä
translatiivi pyssyksi pyssyiksi
abessiivi pyssyttä pyssyittä
instruktiivi pyssyin
komitatiivi pyssyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pyssy-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

ruotsin sanasta bössa < alasaksan busse < keskiajan latinan sanasta buxa ’puksipuinen rasia tai putki’ < buxus ’puksipuu’[2]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

jousipyssy, kaaripyssy, korkkipyssy, leikkipyssy, nallipyssy, nuolipyssy, pyssyleikki, pyssymies, pyssynpauke, pyssynperä, pyssynpiippu

Idiomit

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • pyssy Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1
  2. Lauri Hakulinen: Lainasanasemantiikkaa äidinkielenopetukseen. Virittäjä, 1968, nro 3, s. 236. Artikkelin verkkoversio.