Wikipedia
Katso artikkeli Saapas Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Saapaspari
 
Saapas

Substantiivi

muokkaa

saapas (41)

  1. umpinainen, pitkävartinen jalkine

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈsɑːpɑs]
Tavutus
muokkaa
  • tavutus: saa‧pas

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi saapas saappaat
genetiivi saappaan saappaiden
saappaitten
partitiivi saapasta saappaita
akkusatiivi saapas;
saappaan
saappaat
sisäpaikallissijat
inessiivi saappaassa saappaissa
elatiivi saappaasta saappaista
illatiivi saappaaseen saappaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi saappaalla saappailla
ablatiivi saappaalta saappailta
allatiivi saappaalle saappaille
muut sijamuodot
essiivi saappaana saappaina
translatiivi saappaaksi saappaiksi
abessiivi saappaatta saappaitta
instruktiivi saappain
komitatiivi saappaine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo saappaa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
saapas-

Etymologia

muokkaa
  • slaavilainen laina[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Idiomit

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • saapas Kielitoimiston sanakirjassa
  • saapas Suomen etymologisessa sanakirjassa

saapas

  1. (taivutusmuoto) passiivin indikatiivin yksikön 3. persoonan preesensin korostava muoto verbistä saada
    Saapas nähdä, kuinka äijän käy!
    –Ei saa! –Saapas!

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈsɑːpɑs]
Tavutus
muokkaa
  • tavutus: saa‧pas

Etymologia

muokkaa
  • verbin saada taivutusmuodosta saa ja tavallisesti vastakkainasettelua tai ihmetystä ilmentävästä päätteestä -pas

Inkeroinen

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

saapas

  1. saapas

Substantiivi

muokkaa

saapas

  1. (taivutusmuoto) yksikön inessiivimuoto sanasta saabas

Viitteet

muokkaa
  1. Lari Kotilainen: Kielen elämä. Suomen kieli eilisestä huomiseen, s. 37. Helsinki: Siltala, 2016. ISBN 978-952-234-367-3.