stray

Englanti

Adjektiivi

stray (ei vertailuasteita)

1. eksynyt
2. satunnainen, yksinäinen, hajanainen
3. harhaileva

Substantiivi

stray (monikko strays)

1. kulkukissa, kulkukoira, eksynyt (eläin)
2. karkulainen, koditon lapsi
3. harhailu

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	strays
part. prees.	straying
imp. & part. perf.	strayed

stray

1. harhailla
2. kulkea harhaan
3. eksyä
4. poiketa

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (kulkea harhaan) deviate