sulfiitti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa
- sulfiitti-ioni, rikin ja hapen muodostama anioni, SO32−
- sen yhdiste, rikkihapokkeen suola
- natriumsulfiitti, Na2SO3
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsulfiːt̪ːi/
- tavutus: sul‧fiit‧ti
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sulfiitti | sulfiitit |
| genetiivi | sulfiitin | sulfiittien (sulfiittein) |
| partitiivi | sulfiittia | sulfiitteja |
| akkusatiivi | sulfiitti; sulfiitin |
sulfiitit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sulfiitissa | sulfiiteissa |
| elatiivi | sulfiitista | sulfiiteista |
| illatiivi | sulfiittiin | sulfiitteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sulfiitilla | sulfiiteilla |
| ablatiivi | sulfiitilta | sulfiiteilta |
| allatiivi | sulfiitille | sulfiiteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sulfiittina | sulfiitteina |
| translatiivi | sulfiitiksi | sulfiiteiksi |
| abessiivi | sulfiititta | sulfiiteitta |
| instruktiivi | – | sulfiitein |
| komitatiivi | – | sulfiitteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | sulfiiti- | |
| vahva vartalo | sulfiitti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaarikin vierasperäisestä nimestä sulf- + anionin pääte -iitti
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaaYhdyssanat
muokkaaKalsiumvetysulfiitti, sulfiittimenetelmä, sulfiittisellu, sulfiittiselluloosa