tauotus

Suomi

Substantiivi

tauotus (39)

äänellisessä ilmaisussa (puheessa, runonlausunnassa, musiikissa) ilmaisun selkeyttämiseksi tai huomion kiinnittämiseksi toteutetut oikea-aikaiset pysähdykset
Kirjoittaja vaikuttaa osaltaan tauotukseen pilkkujen, pisteiden ja ajatusviivojen sekä kappale- ja sivujaon avulla.

Tramaturki voi vaikuttaa kuulijan kokemaan oikea-aikasen ja kestoisen tauotuksen avulla.

Ääntäminen

IPA: /ˈt̪ɑu̯ot̪us/
tavutus: tau‧o‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tauotus	tauotukset
genetiivi	tauotuksen	tauotusten tauotuksien
partitiivi	tauotusta	tauotuksia
akkusatiivi	tauotus; tauotuksen	tauotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	tauotuksessa	tauotuksissa
elatiivi	tauotuksesta	tauotuksista
illatiivi	tauotukseen	tauotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tauotuksella	tauotuksilla
ablatiivi	tauotukselta	tauotuksilta
allatiivi	tauotukselle	tauotuksille
muut sijamuodot
essiivi	tauotuksena	tauotuksina
translatiivi	tauotukseksi	tauotuksiksi
abessiivi	tauotuksetta	tauotuksitta
instruktiivi	–	tauotuksin
komitatiivi	–	tauotuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tauotukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	tauotus-

Etymologia

verbi tauottaa (heikko vartalo tauot|a-) + johdin -us

Käännökset

1. tauotus

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Aiheesta muualla

tauotus Kielitoimiston sanakirjassa