Adjektiivi

muokkaa

tynkä (10)

  1. (arkikieltä) liian lyhyt, alamittainen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈtyŋkæ]
Tavutus
muokkaa
  • tavutus: tyn‧kä

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

siiventynkä, tynkäeduskunta, tynkäkokous

Substantiivi

muokkaa

tynkä (10-G)

  1. jostakin katkaistaessa jäljelle jäänyt osa, jäännös
    Kanto on puun tynkä.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈtyŋkæ]
Tavutus
muokkaa
  • tavutus: tyn‧kä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tynkä tyngät
genetiivi tyngän tynkien
(tynkäin)
partitiivi tynkää tynkiä
akkusatiivi tynkä;
tyngän
tyngät
sisäpaikallissijat
inessiivi tyngässä tyngissä
elatiivi tyngästä tyngistä
illatiivi tynkään tynkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tyngällä tyngillä
ablatiivi tyngältä tyngiltä
allatiivi tyngälle tyngille
muut sijamuodot
essiivi tynkänä tynkinä
translatiivi tyngäksi tyngiksi
abessiivi tyngättä tyngittä
instruktiivi tyngin
komitatiivi tynkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tyngä-
vahva vartalo tynkä-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tynkä Kielitoimiston sanakirjassa