vakka
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- laidoiltaan taivutetuista päreistä, juurista, tuohesta tms. tehty puupohjainen, pyöreä tai soikea säilytysastia
- (eri aikoina ja paikkakunnittain vaihdellut) vanha viljamitta t. kuivan aineen tilavuusmitta
- Ruotsin vallan lopulla vakka oli kahdeksan kappaa eli runsaat 36 litraa.
- Tallinnan vakka oli n. 42 l, Riian n. 69 l.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋɑkːɑ/, [ˈʋɑkːɑ]
- tavutus: vak‧ka
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vakka | vakat |
| genetiivi | vakan | vakkojen (vakkain) |
| partitiivi | vakkaa | vakkoja |
| akkusatiivi | vakka; vakan |
vakat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vakassa | vakoissa |
| elatiivi | vakasta | vakoista |
| illatiivi | vakkaan | vakkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vakalla | vakoilla |
| ablatiivi | vakalta | vakoilta |
| allatiivi | vakalle | vakoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vakkana | vakkoina |
| translatiivi | vakaksi | vakoiksi |
| abessiivi | vakatta | vakoitta |
| instruktiivi | – | vakoin |
| komitatiivi | – | vakkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | vaka- | |
| vahva vartalo | vakka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: vakallinen
Yhdyssanat muokkaa
kylvövakka, lastuvakka, tilkkuvakka
Idiomit muokkaa
- pitää kynttiläänsä vakan alla – piilotella kykyjään ja osaamistaan
- kyllä vakka kantensa valitsee – jokainen valitsee itselleen sopivan puolison (t. ystävän, kumppanin)
Aiheesta muualla muokkaa
- vakka Kielitoimiston sanakirjassa