vanhemmuus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
vanhemmuus (40)
- lapsen vanhempana oleminen tai sellaiseksi tuleminen
- korkeaan ikään liittyvä olotila ja asema erit. toisiin verrattuna
- Vanhemmuus tasoittaa särmiä.
- Hänen vanhemmuutensa sai meidät käyttäytymään kohteliaasti.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋɑnhemːuːs/
- tavutus: van‧hem‧muus
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vanhemmuus | vanhemmuudet |
| genetiivi | vanhemmuuden | vanhemmuuksien |
| partitiivi | vanhemmuutta | vanhemmuuksia |
| akkusatiivi | vanhemmuus; vanhemmuuden |
vanhemmuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vanhemmuudessa | vanhemmuuksissa |
| elatiivi | vanhemmuudesta | vanhemmuuksista |
| illatiivi | vanhemmuuteen | vanhemmuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vanhemmuudella | vanhemmuuksilla |
| ablatiivi | vanhemmuudelta | vanhemmuuksilta |
| allatiivi | vanhemmuudelle | vanhemmuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vanhemmuutena | vanhemmuuksina |
| translatiivi | vanhemmuudeksi | vanhemmuuksiksi |
| abessiivi | vanhemmuudetta | vanhemmuuksitta |
| instruktiivi | – | vanhemmuuksin |
| komitatiivi | – | vanhemmuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | vanhemmuude- | |
| vahva vartalo | vanhemmuute- | |
| konsonantti- vartalo |
vanhemmuut- | |
Käännökset muokkaa
1. lapsen vanhempana oleminen
|
|
2. korkeaan ikään liittyvä olotila
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
isyys, isovanhemmuus, lapsuus, orpous, vanhemmat, vanhemmattomuus, vanhempi, vanhuus, äitiys
Aiheesta muualla muokkaa
- vanhemmuus Kielitoimiston sanakirjassa