viikate
Katso myös: Viikate |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋiː.kɑ.t̪eˣ/
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | viikate | viikatteet |
genetiivi | viikatteen | viikatteiden viikatteitten |
partitiivi | viikatetta | viikatteita |
akkusatiivi | viikate; viikatteen |
viikatteet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | viikatteessa | viikatteissa |
elatiivi | viikatteesta | viikatteista |
illatiivi | viikatteeseen | viikatteisiin viikatteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | viikatteella | viikatteilla |
ablatiivi | viikatteelta | viikatteilta |
allatiivi | viikatteelle | viikatteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | viikatteena | viikatteina |
translatiivi | viikatteeksi | viikatteiksi |
abessiivi | viikatteetta | viikatteitta |
instruktiivi | – | viikattein |
komitatiivi | – | viikatteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | viikattee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
viikatet- |
Etymologia
muokkaa- balttilainen kanta *vikapteš, ETY / vikat
Käännökset
muokkaa1. maataloustyökalu, jolla niitetään esimerkiksi heinää ja viljaa
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaviikatemies, viikatteenterä, viikatteenvarsi
Aiheesta muualla
muokkaa- viikate Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 3598 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa