viikate
 |
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈʋiː.kɑ.t̪eˣ/
TaivutusMuokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | viikate | viikatteet |
| genetiivi | viikatteen | viikatteiden viikatteitten |
| partitiivi | viikatetta | viikatteita |
| akkusatiivi | viikate; viikatteen |
viikatteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | viikatteessa | viikatteissa |
| elatiivi | viikatteesta | viikatteista |
| illatiivi | viikatteeseen | viikatteisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | viikatteella | viikatteilla |
| ablatiivi | viikatteelta | viikatteilta |
| allatiivi | viikatteelle | viikatteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | viikatteena | viikatteina |
| translatiivi | viikatteeksi | viikatteiksi |
| abessiivi | viikatteetta | viikatteitta |
| instruktiivi | – | viikattein |
| komitatiivi | – | viikatteine- + omistusliite |
EtymologiaMuokkaa
- balttilainen kanta *vikapteš, ETY / vikat
KäännöksetMuokkaa
1. maataloustyökalu, jolla niitetään esimerkiksi heinää ja viljaa
Liittyvät sanatMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa
viikatemies, viikatteenterä, viikatteenvarsi
Aiheesta muuallaMuokkaa
- viikate Kielitoimiston sanakirjassa