viima
Katso myös: Viima, Wiima |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋiːmɑ/
- tavutus: vii‧ma
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | viima | viimat |
genetiivi | viiman | viimojen (viimain) |
partitiivi | viimaa | viimoja |
akkusatiivi | viima; viiman |
viimat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | viimassa | viimoissa |
elatiivi | viimasta | viimoista |
illatiivi | viimaan | viimoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | viimalla | viimoilla |
ablatiivi | viimalta | viimoilta |
allatiivi | viimalle | viimoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | viimana | viimoina |
translatiivi | viimaksi | viimoiksi |
abessiivi | viimatta | viimoitta |
instruktiivi | – | viimoin |
komitatiivi | – | viimoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | viima- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- viima Kielitoimiston sanakirjassa
Viro
muokkaaVerbi
muokkaaviima (inf viia, sg 3 viib)
Taivutus
muokkaa- ÕS tyyppi 38 (käima) käima
- SVSSK 38 (käima)
- ÕS 2006 tyypi 49 / viima [vanha taivutustyyppi]
Taivutusmuotoja | |
---|---|
ma-infinitiivi | viima |
da-infinitiivi | viia |
preesensin yksikön 3. persoona | viib |
imperfektin yksikön 1. persoona | viisin |
imperfektin yksikön 3. persoona | viis |
imperatiivin yksikön 3. persoona | viigu |
v-partisiippi | viiv |
nud-partisiippi | viinud |
preesensin passiivi | viiakse |
tud-partisiippi | viidud |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdysverbit
muokkaaVastakohdat
muokkaa- (viima) tooma
Aiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9