Wikipedia
Katso artikkeli Viuhka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Viuhka [1]
 
Viuhkaa [1] käyttävä mies

Substantiivi

muokkaa

viuhka (9)

  1. säleistä ja paperista tai kankaasta tehty, suppuun painuva esine, jolla leyhytellään ilmavirralla kasvoja
  2. (arkikieltä) onni, tuuri, flaksi
    Kävipä viuhka.
    Tansseissa kävi viuhka.
  3. puukkomaisella terällä varustettu kyntöväline

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋiu̯hkɑ/
  • tavutus: viuh‧ka

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi viuhka viuhkat
genetiivi viuhkan viuhkojen
(viuhkain)
partitiivi viuhkaa viuhkoja
akkusatiivi viuhka;
viuhkan
viuhkat
sisäpaikallissijat
inessiivi viuhkassa viuhkoissa
elatiivi viuhkasta viuhkoista
illatiivi viuhkaan viuhkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi viuhkalla viuhkoilla
ablatiivi viuhkalta viuhkoilta
allatiivi viuhkalle viuhkoille
muut sijamuodot
essiivi viuhkana viuhkoina
translatiivi viuhkaksi viuhkoiksi
abessiivi viuhkatta viuhkoitta
instruktiivi viuhkoin
komitatiivi viuhkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo viuhka-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

vappuviuhka, viuhka-angervo, viuhkaholvi, viuhkakerttunen, viuhkaohra

Aiheesta muualla

muokkaa
  • viuhka Kielitoimiston sanakirjassa