Katso myös: Kappa
Wikipedia
Katso artikkeli Kappa Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kappa (9-B) (monikko kapat)

  1. Kreikkalaisten aakkosten kymmenes kirjain. Vastaava symboli Κ tai κ.
    Italialaiset nimittelivät meidän koota kapaksi, kun niillä ei ole sellaisia itsellä.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: [ˈkɑ̝pːɑ̝]

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kappa kapat
genetiivi kapan kappojen
(kappain)
partitiivi kappaa kappoja
akkusatiivi kappa;
kapan
kapat
sisäpaikallissijat
inessiivi kapassa kapoissa
elatiivi kapasta kapoista
illatiivi kappaan kappoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kapalla kapoilla
ablatiivi kapalta kapoilta
allatiivi kapalle kapoille
muut sijamuodot
essiivi kappana kappoina
translatiivi kapaksi kapoiksi
abessiivi kapatta kapoitta
instruktiivi kapoin
komitatiivi kappoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kapa-
vahva vartalo kappa-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

kreikan sanasta κάππα (káppa)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kappa Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi muokkaa

kappa (9-B) (monikko kapat)

  1. Vanha tilavuusmitta, Ruotsin vallan aikana 4,58 litraa. Nykyisin vielä torikaupassa käytettävä iso kappa on 5 litraa (runsaat 3 kiloa perunaa) ja pieni kappa on 2 litraa (perunaa noin 1, 5 kiloa).
    Ostin torilta kapallisen perunoita, sain kolmisen kiloa.
  2. puinen kapanvetoinen määrämuotoinen kruunattu mittausastia kuivan tavaran mittaukseen
  3. (vanha) puinen, usein varrellinen vesiastia
    Kannoin vettä kaivosta kapalla.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: [ˈkɑ̝pːɑ̝]

Taivutus muokkaa

  • Kuten edellä

Etymologia muokkaa

germaaninen laina[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kappa Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi muokkaa

kappa (9-B) (monikko kapat)

  1. ikkunan tai sivuverhon yläosan yli ulottuva verho, kappaverho
    Tuo kapan rypytys piristää verhojen ilmettä.
  2. (vanhahtava) naisten päällystakki
    Turkiskauluksinen kappa.
  3. erityisesti polkupyörässä pyöränrumpu
    Jarrut eivät toimi kunnolla, takakappa menee remonttiin.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑpːɑ/, [ˈkɑ̝pːɑ̝]
  • tavutus: kap‧pa

Taivutus muokkaa

  • Kuten edellä

Etymologia muokkaa

ruotsin sanasta kappa < latinan sanasta cappa

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

kappaholvi, kappakangas, kappaompelimo, kappaverho, verhokappa

  kapanala

Aiheesta muualla muokkaa

  • kappa Kielitoimiston sanakirjassa

Käännökset muokkaa

Englanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

kappa (monikko kappas)

  1. kappa (kreikkalainen aakkonen)

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kappa n. (4) (yks. määr. kappat [luo], mon. epämäär. kappan[luo], mon. määr. kappana [luo])

  1. kappa (kirjain)

Substantiivi muokkaa

kappa yl. (1) (yks. määr. kappan[luo], mon. epämäär. kappor [luo], mon. määr. kapporna [luo])

  1. päällystakki
  2. naisten pitkä takki

Viitteet muokkaa

  1. Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1.