sola
Katso myös: Sola, söla |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasola (10)
- kapea kuilu korkeiden pinnanmuodostumien tai rakenteiden välissä
- Tie kulkee vuorten välisessä solassa.
- Rakennusten välinen sola on varattu palokujalle.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsolɑ/
- tavutus: so‧la
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sola | solat |
genetiivi | solan | solien (solain) |
partitiivi | solaa | solia |
akkusatiivi | sola; solan |
solat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | solassa | solissa |
elatiivi | solasta | solista |
illatiivi | solaan | soliin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | solalla | solilla |
ablatiivi | solalta | solilta |
allatiivi | solalle | solille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | solana | solina |
translatiivi | solaksi | soliksi |
abessiivi | solatta | solitta |
instruktiivi | – | solin |
komitatiivi | – | soline- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sola- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa- suomenruotsin murresanasta svala, vrt. muinaisruotsin svali, ruotsin svale, tanskan svale, norjan sval ja islannin svalar[1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaEnglanti
muokkaaSubstantiivi
muokkaasola
- (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta solum
Espanja
muokkaaAdjektiivi
muokkaasola
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinimuoto sanasta solo
Esperanto
muokkaaAdverbi
muokkaasola
Ido
muokkaaAdverbi
muokkaasola
Italia
muokkaaAdjektiivi
muokkaasola
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinimuoto sanasta solo
Substantiivi
muokkaasola
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinimuoto sanasta solo
Latina
muokkaaSubstantiivi
muokkaasola
Puola
muokkaaSubstantiivi
muokkaasola f.