innostus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈinːost̪us/
- tavutus: in‧nos‧tus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | innostus | innostukset |
genetiivi | innostuksen | innostusten innostuksien |
partitiivi | innostusta | innostuksia |
akkusatiivi | innostus; innostuksen |
innostukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | innostuksessa | innostuksissa |
elatiivi | innostuksesta | innostuksista |
illatiivi | innostukseen | innostuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | innostuksella | innostuksilla |
ablatiivi | innostukselta | innostuksilta |
allatiivi | innostukselle | innostuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | innostuksena | innostuksina |
translatiivi | innostukseksi | innostuksiksi |
abessiivi | innostuksetta | innostuksitta |
instruktiivi | – | innostuksin |
komitatiivi | – | innostuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | innostukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
innostus- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. into, innokkuus, vimma, kuume, hanakkuus
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- innostus Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 1038 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39