Kaulus
 
Kauluksia

Substantiivi

muokkaa

kaulus (39)[1]

  1. kaulaa ympäröivä vaatekappale tai vaatekappaleen osa
  2. jonkin rengasmainen osa jossa on laippa
  3. kauluksien (Brachyscome) suvun kasvi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑu̯lus/
  • tavutus: kau‧lus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaulus kaulukset
genetiivi kauluksen kaulusten
kauluksien
partitiivi kaulusta kauluksia
akkusatiivi kaulus;
kauluksen
kaulukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kauluksessa kauluksissa
elatiivi kauluksesta kauluksista
illatiivi kaulukseen kauluksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kauluksella kauluksilla
ablatiivi kaulukselta kauluksilta
allatiivi kaulukselle kauluksille
muut sijamuodot
essiivi kauluksena kauluksina
translatiivi kaulukseksi kauluksiksi
abessiivi kauluksetta kauluksitta
instruktiivi kauluksin
komitatiivi kauluksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kaulukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kaulus-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

herrainkaulus, housunkaulus, huivikaulus, huppukaulus, irtokaulus, karvakaulus, kauluksennappi, kaulusaukko, kaulushaikara, kaulushöyhen, kauluskaija, kauluskeiju, kauluskäänne, kaulusköyhälistö, kauluslaatta, kaulusluri, kauluspaita, kaulussaapas, kiinalaiskaulus, kiintokaulus, kilpikonnakaulus, krimikaulus, kriminnahkakaulus, kääntökaulus, laakakaulus, merimieskaulus, myllynkivikaulus, nukenkaulus, paidankaulus, paitakaulus, papinkaulus, pikeekaulus, pitsikaulus, poolokaulus, puseronkaulus, pystykaulus, röyhelökaulus, saalikaulus, sadekaulus, savupiippukaulus, takinkaulus, tukikaulus

Anagrammit
muokkaa

kulaus, kuulas, luuska

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kaulus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39