kolmio
![]() |
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaakolmio (3)
- (geometria) monikulmio, jossa on kolme sivua ja kolme kulmaa
- asunto, jossa on kolme huonetta (kun keittiötä ja kylpyhuonetta ei lasketa huoneiksi)
- (arkikieltä) väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki
- Kolmion takaa eteen ajanut henkilöauto aiheutti risteyskolarin (kaleva.fi)
- (biljardi) apuväline, jolla pallot asetetaan kolmion muotoon ennen pelin alkua
- (astrologia) aspekti, jossa kohteet ovat 120°:n päässä toisistaan
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkolmio/
- tavutus: kol‧mi‧o
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kolmio | kolmiot |
genetiivi | kolmion | kolmioiden kolmioitten |
partitiivi | kolmiota | kolmioita |
akkusatiivi | kolmio; kolmion |
kolmiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kolmiossa | kolmioissa |
elatiivi | kolmiosta | kolmioista |
illatiivi | kolmioon | kolmioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kolmiolla | kolmioilla |
ablatiivi | kolmiolta | kolmioilta |
allatiivi | kolmiolle | kolmioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kolmiona | kolmioina |
translatiivi | kolmioksi | kolmioiksi |
abessiivi | kolmiotta | kolmioitta |
instruktiivi | – | kolmioin |
komitatiivi | – | kolmioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kolmio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaElias Lönnrotin luoma uudissana[1]
Käännökset
muokkaa1. kuvio
|
2. asunto
|
5. astrologia
|
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaa- (geometria) kolmikulmio, trigoni
- (liikennemerkki) kärkikolmio
Johdokset
muokkaa- verbit: kolmioida
Sanaliitot
muokkaaYläkäsitteet
muokkaa- (geometria) monikulmio
Vieruskäsitteet
muokkaaAlakäsitteet
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kolmio Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).