Wikipedia
Katso artikkeli Metsästys Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

metsästys (39)[1]

  1. villieläinten ajo ja/tai tappaminen hyödyn saamiseksi. Aikaisemmin yleisesti erällä käynti.
  2. pyrkimys saada jokin haltuunsa, kiihkeä etsintä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmet̪sæst̪ys/
  • tavutus: met‧säs‧tys

Taivutus

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39