pökkelö
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- pystyyn kuollut puu, joka on sisältä lahonnut ja jota usein vain tuohi pitää koossa
- parrun pätkä, pölkky
- (kuvaannollisesti, arkikieltä) käytökseltään kankea henkilö
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpøkːelø/
- tavutus: pök‧ke‧lö
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pökkelö | pökkelöt |
| genetiivi | pökkelön | pökkelöjen pökkelöiden pökkelöitten |
| partitiivi | pökkelöä | pökkelöitä pökkelöjä |
| akkusatiivi | pökkelö; pökkelön |
pökkelöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pökkelössä | pökkelöissä |
| elatiivi | pökkelöstä | pökkelöistä |
| illatiivi | pökkelöön | pökkelöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pökkelöllä | pökkelöillä |
| ablatiivi | pökkelöltä | pökkelöiltä |
| allatiivi | pökkelölle | pökkelöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pökkelönä | pökkelöinä |
| translatiivi | pökkelöksi | pökkelöiksi |
| abessiivi | pökkelöttä | pökkelöittä |
| instruktiivi | – | pökkelöin |
| komitatiivi | – | pökkelöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pökkelö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa1. pystyyn kuollut puu
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- pökkelö Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2