Wikipedia
Katso artikkeli Psykopatia Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

psykopatia (12)[1]

  1. (psykologia, psykiatria) äärimuoto antisosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä, jolle tyypillistä ovat valehtelu, vastuuttomuus, moraalittomuus ja häpeän sekä katumuksen puute, ja kehityksellinen alikehittyneisyys tarpeisiin liittyvässä tavoitteistossa, jonka seurauksena elämän tavoitteet jäävät Maslow'n tarvehierarkian alimmille tasoille ja näitä tavoitellaan välineellisesti
    Psykopatia-käsitteen historia ulottuu 1800-luvulle.
  2. (arkikieltä) yleisesti antisosiaalinen käyttäytyminen

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi psykopatia psykopatiat
genetiivi psykopatian psykopatioiden
psykopatioitten
(psykopatiain)
partitiivi psykopatiaa psykopatioita
akkusatiivi psykopatia;
psykopatian
psykopatiat
sisäpaikallissijat
inessiivi psykopatiassa psykopatioissa
elatiivi psykopatiasta psykopatioista
illatiivi psykopatiaan psykopatioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi psykopatialla psykopatioilla
ablatiivi psykopatialta psykopatioilta
allatiivi psykopatialle psykopatioille
muut sijamuodot
essiivi psykopatiana psykopatioina
translatiivi psykopatiaksi psykopatioiksi
abessiivi psykopatiatta psykopatioitta
instruktiivi psykopatioin
komitatiivi psykopatioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo psykopatia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12