Katso myös: Saila

Substantiivi

muokkaa

säilä (10)[1]

  1. kaareva lyömämiekka, jota käytetään urheilumiekkailussa
  2. miekan teräosa
    Säilä jatkuu ruotona, johon kahva kiinnitetään. Säilässä voi olla ura tai kouru, jota nimitetään usein veriuraksi.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsæi̯læ/
  • tavutus: säi‧lä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi säilä säilät
genetiivi säilän säilien
(säiläin)
partitiivi säilää säiliä
akkusatiivi säilä;
säilän
säilät
sisäpaikallissijat
inessiivi säilässä säilissä
elatiivi säilästä säilistä
illatiivi säilään säiliin
ulkopaikallissijat
adessiivi säilällä säilillä
ablatiivi säilältä säililtä
allatiivi säilälle säilille
muut sijamuodot
essiivi säilänä säilinä
translatiivi säiläksi säiliksi
abessiivi säilättä säilittä
instruktiivi säilin
komitatiivi säiline-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo säilä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

säilämiekkailu

Anagrammit
muokkaa

lisää, läsiä, sääli

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10