unge

Suomi

Substantiivi

unge (48-G)

(vanhahtava) jyrätty pelto

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	unge	unkeet
genetiivi	unkeen	unkeiden unkeitten
partitiivi	ungetta	unkeita
akkusatiivi	unge; unkeen	unkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi	unkeessa	unkeissa
elatiivi	unkeesta	unkeista
illatiivi	unkeeseen	unkeisiin unkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	unkeella	unkeilla
ablatiivi	unkeelta	unkeilta
allatiivi	unkeelle	unkeille
muut sijamuodot
essiivi	unkeena	unkeina
translatiivi	unkeeksi	unkeiksi
abessiivi	unkeetta	unkeitta
instruktiivi	–	unkein
komitatiivi	–	unkeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	unkee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	unget-

Liittyvät sanat

unka, unkia, jyrä, jyrätä

Latina

Verbi

unge

(taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä ungō

Ruotsi

Adjektiivi

unge

(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko muoto sanasta ung

Substantiivi

unge yl. (2) (yks. määr. ungen [luo], mon. epämäär. ungar[luo], mon. määr. ungarna [luo])

(eläimen) pentu, poikanen
(arkikieli) kakara, lapsi, mukula

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

kattunge

Tanska

Adjektiivi

unge

(taivutusmuoto) yksikön heikko muoto sanasta ung
(taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta ung

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=unge&oldid=4647081”