Valu

Substantiivi

muokkaa

valu (1)

  1. valamisen tapahtuma
    betonin valu, kynttilöiden valu
    Valussa kaikki sujui suunnitellusti.
  2. (arkikieltä) valos
    Perustusten valuun ei jäänyt rotankoloja.
  3. (länsimurretta) tuli
    Tääl onki kylmä, pistetäs valu pessä!

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋɑlu/
  • tavutus: va‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi valu valut
genetiivi valun valujen
partitiivi valua valuja
akkusatiivi valu;
valun
valut
sisäpaikallissijat
inessiivi valussa valuissa
elatiivi valusta valuista
illatiivi valuun valuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi valulla valuilla
ablatiivi valulta valuilta
allatiivi valulle valuille
muut sijamuodot
essiivi valuna valuina
translatiivi valuksi valuiksi
abessiivi valutta valuitta
instruktiivi valuin
komitatiivi valuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo valu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

verbi valaa + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

betonivalu, kokillivalu, liukuvalu, metallinvalu, paikallavalu, painevalu, tinanvalu, valubetoni, valuharkko, valukappale, valumassa, valumetalli, valumuotti, valurauta, valuteräs, valutuote, valuvika

Aiheesta muualla

muokkaa
  • valu Kielitoimiston sanakirjassa
  • valu Tieteen termipankissa

valu

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä valua
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä valua
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä valua

Kroaatti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

valu

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta val
  2. (taivutusmuoto) yksikön lokatiivimuoto sanasta val

Tuvalu

muokkaa

Numeraali

muokkaa

valu

  1. (kardinaaliluku) kahdeksan

Substantiivi

muokkaa

valu (gen valu, part valu, adit vallu)

  1. kipu, särky
    haigel on valud – sairaalla on kipuja
    ma ei tundnud valu – en tuntenut kipua
    iga liigutus tegi talle valu – joka liike teki hänelle kipeää
  2. tuska, vaiva

Taivutus

muokkaa
  • yksikön illatiivi: valusse ja vallu

Liittyvät sanat

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

valu (gen valu, part valu, adi vallu)

  1. (tekniikka, metallurgia) valu
    betoonivalu. – betonin valu
    metalli valu – metallin valu

Taivutus

muokkaa
  • Yksikön illatiivi: valusse ja vallu

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymi

Aiheesta muualla

muokkaa
  • valu Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  • valu sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)