valu
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaavalu (1)
- valamisen tapahtuma
- betonin valu, kynttilöiden valu
- Valussa kaikki sujui suunnitellusti.
- (arkikieltä) valos
- Perustusten valuun ei jäänyt rotankoloja.
- (länsimurretta) tuli
- Tääl onki kylmä, pistetäs valu pessä!
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋɑlu/
- tavutus: va‧lu
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | valu | valut |
| genetiivi | valun | valujen |
| partitiivi | valua | valuja |
| akkusatiivi | valu; valun |
valut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | valussa | valuissa |
| elatiivi | valusta | valuista |
| illatiivi | valuun | valuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | valulla | valuilla |
| ablatiivi | valulta | valuilta |
| allatiivi | valulle | valuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | valuna | valuina |
| translatiivi | valuksi | valuiksi |
| abessiivi | valutta | valuitta |
| instruktiivi | – | valuin |
| komitatiivi | – | valuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | valu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |