arpa
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- arpajaisissa arvontaan osallistuva lippu tai vastaava; arvontaväline
- Asia ratkaistiin arvalla.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈɑrpɑ/
- tavutus: ar‧pa
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | arpa | arvat |
| genetiivi | arvan | arpojen (arpain) |
| partitiivi | arpaa | arpoja |
| akkusatiivi | arpa; arvan |
arvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | arvassa | arvoissa |
| elatiivi | arvasta | arvoista |
| illatiivi | arpaan | arpoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | arvalla | arvoilla |
| ablatiivi | arvalta | arvoilta |
| allatiivi | arvalle | arvoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | arpana | arpoina |
| translatiivi | arvaksi | arvoiksi |
| abessiivi | arvatta | arvoitta |
| instruktiivi | – | arvoin |
| komitatiivi | – | arpoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | arva- | |
| vahva vartalo | arpa- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
Germaaninen *arƀa (> ruotsin arv ’perintö’). Myös muita germaanisia lainaselityksiä on esitetty. Vastineita lähisukukielissä karjalan arpa, vatjan arpa, vepsän arb, viron arp ja pohjoissaamen vuorbi.[1]
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: arpajaiset
- verbit: arpoa
Yhdyssanat muokkaa
arpakuutio, arpalippu, arpaluu, arpanoppa, arpaonni, arpapeli, arpaseteli, arvanheitto, pika-arpa, raaputusarpa, raha-arpa, voittoarpa
Anagrammit muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Ainu muokkaa
Verbi muokkaa
arpa, yksipaikkainen verbi, yksikkö
Liittyvät sanat muokkaa
Vastakohta muokkaa
Lähteet muokkaa
- Tamura, Suzuko: アイヌ語沙流方言辞典. (Ainugo Saru hogen jiten, Ainun sarun murteen sanakirja). Soufuukan, 1996. ISBN 978-488-323-093-8.
- Kayano, Shigeru (toim.): 萱野茂のアイヌ語辞典. (Kayano Shigeru no ainugo jiten, Kayano Shigerun ainun sanakirja). Sanseidou, 1996. ISBN 978-438-517-050-3.
Espanja muokkaa
Substantiivi muokkaa
arpa f.
Huomautukset muokkaa
Huomaa, että vaikka arpa on feminiinisukuinen sana, se saa eteensä maskuliiniartikkelin el, sillä se alkaa painollisella a-kirjaimella.
Turkki muokkaa
Substantiivi muokkaa
arpa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004.