Katso myös: historią, história

Substantiivi

muokkaa

historia (12)

Katso artikkeli Historia Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. menneisyys, menneisyyttä kokonaisuudessaan koskeva ilmaisu
    Pekasta jää historiaan vain kynä.
  2. menneisyyttä tutkiva tiede, menneiden asioiden tutkimus ennen kaikkea kirjoitettuihin lähteisiin perustuen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhist̪oˌriɑ/
  • tavutus: his‧to‧ri‧a

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi historia historiat
genetiivi historian historioiden
historioitten
(historiain)
partitiivi historiaa historioita
akkusatiivi historia;
historian
historiat
sisäpaikallissijat
inessiivi historiassa historioissa
elatiivi historiasta historioista
illatiivi historiaan historioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi historialla historioilla
ablatiivi historialta historioilta
allatiivi historialle historioille
muut sijamuodot
essiivi historiana historioina
translatiivi historiaksi historioiksi
abessiivi historiatta historioitta
instruktiivi historioin
komitatiivi historioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo historia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

latinan sanasta historia < muinaiskreikan sanasta ἱστορίᾱ (historíā) ’järjestelmällinen tai tieteellinen havainnointi; siten saavutettu tieto’ < ἵστωρ (hístōr) ’tietäjä’ tietävä’[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

aatehistoria, asutushistoria, esihistoria, henkilöhistoria, historiakirja, historiamaalaus, historianfilosofia, historiankirja, historiankäsitys, historianopettaja, historiantutkimus, historiateos, historiatiede, kehityshistoria, kielihistoria, kirjallisuudenhistoria, kirjallisuushistoria, kirkkohistoria, kärsimyshistoria, luonnonhistoria, lähihistoria, maailmanhistoria, maakuntahistoria, mediahistoria, mikrohistoria, musiikinhistoria, naishistoria, oikeushistoria, oppihistoria, paikallishistoria, pitäjänhistoria, sosiaalihistoria, sotahistoria, sukuhistoria, syntyhistoria, taidehistoria, taloushistoria, työhistoria, varhaishistoria, äännehistoria

Sanaliitot
muokkaa

Idiomit

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • historia Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Historia. Kotimaisten kielten keskus
  • Artikkelit 25, 83 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Espanja

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

historia f. (monikko historias)

  1. historia
  2. tarina

Aiheesta muualla

muokkaa
  • historia Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)

Latina

muokkaa

Substantiivi

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi historia historiae
akkusatiivi historiam historiās
genetiivi historiae historiārum
datiivi historiae historiīs
ablatiivi historiā historiīs

historia f. (1)

  1. historia

Substantiivi

muokkaa

historia f.

  1. historia
  2. tarina

Taivutus

muokkaa
lähde yksikkö monikko
nominatiivi historia historie
genetiivi historii historii
datiivi historii historiom
akkusatiivi historię historie
instrumentaali historią historiami
lokatiivi historii historiach
vokatiivi historio historie

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

historia yl. (3) (yks. määr. historian[luo], mon. epämäär. historier [luo], mon. määr. historierna [luo])

  1. historia
  2. tarina

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˌhɪsˈtuː rɪa]

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • historia Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Lähteet

muokkaa
  1. Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.