Katso myös: historią, história

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

historia (12)

Katso artikkeli Historia Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. menneisyys, menneisyyttä kokonaisuudessaan koskeva ilmaisu
    Pekasta jää historiaan vain kynä.
  2. menneisyyttä tutkiva tiede, menneiden asioiden tutkimus ennen kaikkea kirjoitettuihin lähteisiin perustuen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhist̪oˌriɑ/
  • tavutus: his‧to‧ri‧a

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi historia historiat
genetiivi historian historioiden
historioitten
(historiain)
partitiivi historiaa historioita
akkusatiivi historia;
historian
historiat
sisäpaikallissijat
inessiivi historiassa historioissa
elatiivi historiasta historioista
illatiivi historiaan historioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi historialla historioilla
ablatiivi historialta historioilta
allatiivi historialle historioille
muut sijamuodot
essiivi historiana historioina
translatiivi historiaksi historioiksi
abessiivi historiatta historioitta
instruktiivi historioin
komitatiivi historioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo historia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

latinan sanasta historia < muinaiskreikan sanasta ἱστορίᾱ (historíā) ’järjestelmällinen tai tieteellinen havainnointi; siten saavutettu tieto’ < ἵστωρ (hístōr) ’tietäjä’ tietävä’[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

aatehistoria, asutushistoria, esihistoria, henkilöhistoria, historiakirja, historiamaalaus, historianfilosofia, historiankirja, historiankäsitys, historianopettaja, historiantutkimus, historiateos, historiatiede, kehityshistoria, kielihistoria, kirjallisuudenhistoria, kirjallisuushistoria, kirkkohistoria, kärsimyshistoria, luonnonhistoria, lähihistoria, maailmanhistoria, maakuntahistoria, mediahistoria, mikrohistoria, musiikinhistoria, naishistoria, oikeushistoria, oppihistoria, paikallishistoria, pitäjänhistoria, sosiaalihistoria, sotahistoria, sukuhistoria, syntyhistoria, taidehistoria, taloushistoria, työhistoria, varhaishistoria, äännehistoria

Idiomit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • historia Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Historia. Kotimaisten kielten keskus

Espanja muokkaa

Substantiivi muokkaa

historia f. (monikko historias)

  1. historia
  2. tarina

Aiheesta muualla muokkaa

  • historia Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)

Latina muokkaa

Substantiivi muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi historia historiae
akkusatiivi historiam historiās
genetiivi historiae historiārum
datiivi historiae historiīs
ablatiivi historiā historiīs

historia f. (1)

  1. historia

Puola muokkaa

Substantiivi muokkaa

historia f.

  1. historia
  2. tarina

Taivutus muokkaa

lähde yksikkö monikko
nominatiivi historia historie
genetiivi historii historii
datiivi historii historiom
akkusatiivi historię historie
instrumentaali historią historiami
lokatiivi historii historiach
vokatiivi historio historie

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

historia yl. (3) (yks. määr. historian[luo], mon. epämäär. historier [luo], mon. määr. historierna [luo])

  1. historia
  2. tarina

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: [ˌhɪsˈtuː rɪa]

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • historia Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Lähteet muokkaa

  1. Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.