istukka

Suomi

Istukka (placenta) [1]

Substantiivi

istukka (14-A)

1. (anatomia) nisäkäsnaaraiden (poislukien nokkaeläimet, pussieläimet) kohdunseinämästä ja sikiön ravitsemuskalvosta muodostuva elin

   Istukka välittää sikiölle ravintoa ja happea emon verestä ja poistaa sikiön verestä hiilidioksidin ja muut kuona-aineet.

   Istukka on elin, johon napanuora kiinnittyy lapsen kehittyessä raskauden aikana äitinsä kohdussa.

2. (kasvitiede) siemenaiheen kiinnityskohta sikiäimessä
3. (tekniikka) työstökoneen osa terän tai kappaleen kiinnittämistä varten

Ääntäminen

• IPA: /ˈist̪ukːɑ/
• tavutus: is‧tuk‧ka

Käännökset

1. nisäkäsnaaraiden kohdunseinämästä ja sikiön ravitsemuskalvosta muodostuva elin

azeri: cift englanti: placenta espanja: placenta m. puola: łożysko n. ranska: placenta m. ruotsi: placenta, moderkaka

saksa: Plazenta f. tšekki: placenta f. turkki: döleşi, plasenta venäjä: плацента viro: platsenta, emakook

2. kasvin siemenaiheen kiinnityskohta sikiäimessä

ruotsi: fruktfäste

3. työstökoneen osa terän tai kappaleen kiinnittämistä varten

englanti: chuck ruotsi: chuck

turkki: ayna

Liittyvät sanat

• elin
• kohtu, kohdunseinämä
• sikiäin, sikiö
• siemenaihe
• pakka
• ravitsemuskalvo
• terä

Johdokset

• adjektiivit: istukallinen

Yhdyssanat

istukkarengas, kiristysistukka, lampunistukka, poraistukka, tankoistukka, venttiilinistukka

Aiheesta muualla

• istukka Kielitoimiston sanakirjassa
• istukka Tieteen termipankissa
• Artikkeli 3037 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa