istukka

Katso artikkeli Istukka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

Istukka (placenta) [1]

istukka (14-A)^[1]

(anatomia) nisäkäsnaaraiden (poislukien nokkaeläimet, pussieläimet) kohdunseinämästä ja sikiön ravitsemuskalvosta muodostuva elin
Istukka välittää sikiölle ravintoa ja happea emon verestä ja poistaa sikiön verestä hiilidioksidin ja muut kuona-aineet.

Istukka on elin, johon napanuora kiinnittyy lapsen kehittyessä raskauden aikana äitinsä kohdussa.
(kasvitiede) siemenaiheen kiinnityskohta sikiäimessä
(tekniikka) työstökoneen osa terän tai kappaleen kiinnittämistä varte

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	istukka	istukat
genetiivi	istukan	istukoiden istukoitten istukkojen (istukkain)
partitiivi	istukkaa	istukoita istukkoja
akkusatiivi	istukka; istukan	istukat
sisäpaikallissijat
inessiivi	istukassa	istukoissa
elatiivi	istukasta	istukoista
illatiivi	istukkaan	istukkoihin istukoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	istukalla	istukoilla
ablatiivi	istukalta	istukoilta
allatiivi	istukalle	istukoille
muut sijamuodot
essiivi	istukkana	istukkoina istukoina
translatiivi	istukaksi	istukoiksi
abessiivi	istukatta	istukoitta
instruktiivi	–	istukoin
komitatiivi	–	istukoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	istuka-
vahva vartalo	istukka-
konsonantti- vartalo	-

Elias Lönnrotin käyttöön ottama uudissana^[2]

1. nisäkäsnaaraiden kohdunseinämästä ja sikiön ravitsemuskalvosta muodostuva elin

2. kasvin siemenaiheen kiinnityskohta sikiäimessä

3. työstökoneen osa terän tai kappaleen kiinnittämistä varte

↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 14-A
↑ Elias Lönnrot, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopaketti. Raija Majamaa 2007. Viitattu 16.7.2016.