Katso myös: Kaivanto

Substantiivi

muokkaa

kaivanto (1-J)

  1. kaivettu pitkänomainen hauta tai vesiuoma, varsinkin suluton avokanava
    Linnaa ympäröi syvä kaivanto, jota vallihaudaksi kutsutaan.
    Tarinan mukaan Kaivannon kanava oli aluksi vain lapiolla tehty kaivanto, jonka vesi uursi suureksi uomaksi.
  2. (harvinainen, vanhahtava) kaivos
    Monet suomalaisetkin yrittivät saada hengenpitimensä mainarina Minnesotan kaivannoista.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈkɑivɑnto]
Tavutus
muokkaa
  • tavutus: kai‧van‧to

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

verbi kaivaa + johdin -nto

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa