kerta
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- yksittäinen tapahtuma, joka voi olla tapahtumasarjan osana tai saattaa toistua sattumalta
- Monta kertaa olen ajatellut sinua ja toivonut sitä kertaa takaisin.
- Kerta kiellon päälle, jotta tulee varmasti tehdyksi.
- Tulisipa se kerta uudelleen.
- Saimme neloset: syntyi neljä lasta kerralla.
- kerta kerran jälkeen, kerrasta kertaan
- hetki, ajankohta, tilaisuus kun jotain tapahtuu
- Sillä kertaa onnistuin.
- Viime kerrasta onkin jo aikaa.
- Ensi kerralla sitten...
- yhden kerran, kaksi kertaa
- joka kerta
- (yhdyssanojen jälkiosana) kerros; tietty yhteenkuuluvien osien kokonaisuus
- yläkerta, alakerta
- vaatekerta
- vuosikerta
- äänikerta
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkert̪ɑ/
- tavutus: ker‧ta
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kerta | kerrat |
genetiivi | kerran | kertojen (kertain) |
partitiivi | kertaa | kertoja |
akkusatiivi | kerta; kerran |
kerrat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kerrassa | kerroissa |
elatiivi | kerrasta | kerroista |
illatiivi | kertaan | kertoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kerralla | kerroilla |
ablatiivi | kerralta | kerroilta |
allatiivi | kerralle | kerroille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kertana | kertoina |
translatiivi | kerraksi | kerroiksi |
abessiivi | kerratta | kerroitta |
instruktiivi | – | kerroin |
komitatiivi | – | kertoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kerra- | |
vahva vartalo | kerta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaBalttilainen laina, joka on alkuaan tarkoittanut ’lyöntiä, iskua’. Vrt. liettuan kertù ’lyön’.[1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaaYhdyssanat
muokkaaalakerta, elämäkerta, esityskerta, hirsikerta, huiluäänikerta, katselukerta, kerta-annos, kerta-astia, kertaerä, kertahyödyke, kertakäyttö, kertalippu, kertaluku, kertamaksu, kertamuovi, kertapakkaus, kertapalkkio, kertapoisto, kertarysäys, kertasinko, kertatuli, kertavaippa, käyntikerta, monikerta, näyttökerta, purjekerta, satakerta, vaatekerta, vuosikerta, yläkerta, äänikerta
Aiheesta muualla
muokkaa- kerta Kielitoimiston sanakirjassa
Adverbi
muokkaakerta
- (arkikieli) kerran
- Yks kerta kun tapasimme, hän sanoi muuttavansa ulkomaille.
- Kerta, joskus muinoin, se tapahtui, mutta ei kertaakaan sen jälkeen.
- Ei sitten, jos et kerta uskalla.
Käännökset
muokkaa1. kerran
Ks. kerran |
Aiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.