lahko

Suomi

Substantiivi

lahko (1)

1. (uskonto, usein torjuva, usein halventava) mistä hyvänsä kirkko- tai uskontokunnasta irtaantunut ryhmittymä tai suuntaus, jolla on edeltäjästään poikkeavia opillisia korostuksia
2. (arkikieltä, yleensä halventava) vallitsevan uskonnollisen järjestelmän ulkopuolinen uskonnollinen yhteisö
3. (arkikieltä) uskonnollinen eriseura
4. (taksonomia) yksi eliökunnan systemaattiseen luokitteluun käytettävän taksonomian hierarkkisista tasoista; sijaitsee heimon ja luokan välissä

Ääntäminen

• IPA: /ˈlɑhko/

• tavutus: lah‧ko

Käännökset

1. jostakin muusta irtautunut uskonnollinen ryhmittymä tai suuntaus

albania: sekt bosnia: sekta f. englanti: sect espanja: secta f. hollanti: sekte indonesia: sekte italia: setta f. kroaatti: sekta, sljedba f. liettua: sekta portugali: seita f. puola: sekta

ranska: secte ruotsi: sekt saksa: Sekte f. serbia: sekta, секта f. sloveeni: sekta f. tanska: sekt tšekki: sekta turkki: mezhep unkari: szekta venäjä: секта viro: sekt

5. yksi taksonomian hierarkiatasoista

englanti: order espanja: orden italia: ordine latina: ordo puola: rząd ranska: ordre m. ruotsi: ordning

saksa: Ordnung f., Ordo tšekki: řád turkki: takım ukraina: ряд venäjä: отряд, (kasvitiede, bakteriologia) порядок viro: selts

Liittyvät sanat

• kultti

Johdokset

• substantiivit: lahkolainen

Yhdyssanat

• uskonlahko

Aiheesta muualla

• lahko Kielitoimiston sanakirjassa
• lahko Tieteen termipankissa