lanttu
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- kaaleihin kuuluva ristikukkainen juureskasvi Brassica napus napobrassica, joka on syntynyt kaalin ja nauriin risteytymästä
- (slangia) pää; järki, ymmärrys
- Halme dokas lanttunsa suhteellisen lahoksi, asiajätkä muutoin.
- Kroppa toimii ja lanttu leikkaa.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈlɑnt̪ːu/, [ˈlɑ̝n̪t̪ːu]
- tavutus: lant‧tu
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lanttu | lantut |
| genetiivi | lantun | lanttujen |
| partitiivi | lanttua | lanttuja |
| akkusatiivi | lanttu; lantun |
lantut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lantussa | lantuissa |
| elatiivi | lantusta | lantuista |
| illatiivi | lanttuun | lanttuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lantulla | lantuilla |
| ablatiivi | lantulta | lantuilta |
| allatiivi | lantulle | lantuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lanttuna | lanttuina |
| translatiivi | lantuksi | lantuiksi |
| abessiivi | lantutta | lantuitta |
| instruktiivi | – | lantuin |
| komitatiivi | – | lanttuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | lantu- | |
| vahva vartalo | lanttu- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. kaaleihin kuuluva ristikukkainen juureskasvi Brassica napus napobrassica, joka on syntynyt kaalin ja nauriin risteytymästä