vedin
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaa- jokin, mistä vedetään, otetaan kiinni
- laatikoiden ja ovien vetimet
- lehmän, vuohen tai muun lypsettävän eläimen utareen nänni
- (slangia, monikollinen) vaatteet, asu
- Sillä oli kliffat vetimet.
- Kuinka kukaan voi liikkua julkisella paikalla tuommoisissa vetimissä.
- (harvinainen) vetämällä kuljettamiseen käytetty väline
- Kuljetimme loukkaantuneen metsästä purilaat vetimenä.
- Reet ovat tavallisesti hevosten talvisina vetiminä, kakkuloilla tai ilman.
- Ahkio tunnetaan poron vetimenä.
- (kuvaannollisesti) vedettävä taakka
- On siinä ollut vedintä ja muuta kestettävää, taloudellista apua on saanut antaa kerran jos toisenkin.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋedin/
- tavutus: ve‧din
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vedin | vetimet |
| genetiivi | vetimen | vetimien vedinten |
| partitiivi | vedintä | vetimiä |
| akkusatiivi | vedin; vetimen |
vetimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vetimessä | vetimissä |
| elatiivi | vetimestä | vetimistä |
| illatiivi | vetimeen | vetimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vetimellä | vetimillä |
| ablatiivi | vetimeltä | vetimiltä |
| allatiivi | vetimelle | vetimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vetimenä (vedinnä) |
vetiminä |
| translatiivi | vetimeksi | vetimiksi |
| abessiivi | vetimettä | vetimittä |
| instruktiivi | – | vetimin |
| komitatiivi | – | vetimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vetime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vedin- | |
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaa- (sl. vaatteet) kuteet
Yhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- vedin Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
muokkaavedin
- (taivutusmuoto) yksikön 1. persoonan imperfekti verbistä vetää
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 33-F