Katso myös: Golf
Wikipedia
Katso artikkeli Golf Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Golfin pelaaja

Substantiivi

muokkaa

golf (5)

  1. peli, jossa palloa ja mailaa pelivälineinä käyttäen pyritään lyömään pallo mahdollisimman vähin lyönnein pelikentän reikiin

Ääntäminen

muokkaa
  • tavutus: golf

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi golf golfit
genetiivi golfin golfien
(golfein)
partitiivi golfia golfeja
akkusatiivi golf;
golfin
golfit
sisäpaikallissijat
inessiivi golfissa golfeissa
elatiivi golfista golfeista
illatiivi golfiin golfeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi golfilla golfeilla
ablatiivi golfilta golfeilta
allatiivi golfille golfeille
muut sijamuodot
essiivi golfina golfeina
translatiivi golfiksi golfeiksi
abessiivi golfitta golfeitta
instruktiivi golfein
komitatiivi golfeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo golfi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

englannin sanasta golf[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

draiveri, golfata, golfaaja, golffari, putata, puttaus, putteri, puumaila, rautaviitonen, viheriö

Yhdyssanat
muokkaa

golfauto, golfhousut, golfinpelaaja, golfkenttä, golfkierros, golfklubi, golfkärry, golfmaila, golfosake, golfpallo, minigolf, pienoisgolf, ratagolf

Aiheesta muualla

muokkaa
  • golf Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 5078 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

golf (ei monikkoa)

  1. golf
  2. radioaakkosten G-kirjain

Ääntäminen

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Taivutus
ind. prees. y. 3. p. golfs
part. prees. golfing
imp. & part. perf. golfed

golf

  1. golfata, pelata golfia

Ääntäminen

muokkaa

Espanja

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

golf m. (ei monikkoa)

  1. golf

Hollanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

golf m./f. (monikko golven)

  1. aalto
  2. merenlahti

Substantiivi

muokkaa

golf n. (ei monikkoa)

  1. golf

golf

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä golven
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä golven
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä golven

golf

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä golfen
  2. (käänteisen sanajärjestyksen yhteydessä) (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä golfen
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä golfen

Italia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

golf m. (ei monikkoa)

  1. golf
  1. neulepaita, villapaita

Ranska

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

golf m. (ei monikkoa)

  1. golf

Aiheesta muualla

muokkaa
  • golf Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

golf yl. (yks. määr. golfen[luo], ei monikkoa)

  1. (urheilu) golf

Substantiivi

muokkaa

golf yl. (3) (yks. määr. golfen[luo], mon. epämäär. golfer[luo], mon. määr. golferna [luo])

  1. lahti, merenlahti
    Mexikanska golfen - Meksikonlahti

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

golfarkitekt, golfbana, golfboll, golfbyxor, golfklubba, golfspelare, bangolf, frisbeegolf, discgolf, fotbollsgolf, minigolf, äventyrsgolf

Viitteet

muokkaa
  1. Paavo Pulkkinen: Englantilaislainojen osuus suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Virittäjä, 1981, nro 4, s. 313, 314, 315. Artikkelin verkkoversio.