ajattelu

Katso artikkeli Ajattelu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

ajattelu (2)^[1]

se, että ajatellaan; kognitiivista kykyä edellyttävä toiminta, jossa saavutetaan ymmärrystä tai päädytään kielellisesti lopputulemiin tiedetyistä faktoista ja tehdyistä oletuksista

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ajattelu	ajattelut
genetiivi	ajattelun	ajattelujen ajatteluiden ajatteluitten
partitiivi	ajattelua	ajatteluita ajatteluja
akkusatiivi	ajattelu; ajattelun	ajattelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	ajattelussa	ajatteluissa
elatiivi	ajattelusta	ajatteluista
illatiivi	ajatteluun	ajatteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ajattelulla	ajatteluilla
ablatiivi	ajattelulta	ajatteluilta
allatiivi	ajattelulle	ajatteluille
muut sijamuodot
essiivi	ajatteluna	ajatteluina
translatiivi	ajatteluksi	ajatteluiksi
abessiivi	ajattelutta	ajatteluitta
instruktiivi	–	ajatteluin
komitatiivi	–	ajatteluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	ajattelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

verbi ajatella (vahva vartalo ajattele-) + johdin -u

1. se, että ajatellaan; kognitiivinen toiminta

↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2