Katso myös: deltă
Wikipedia
Katso artikkeli Delta Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

delta (9)

  1. Κreikkalaisten aakkosten neljäs kirjain, kreikan kielen iso aakkonen: Δ, pieni: δ. Matematiikassa eroavaisuutta ilmaiseva symboli.
    Iso delta on kolmio.
  2. (maantiede) järveen tai mereen laskevan joen suulle muodostunut kolmion muotoinen alue, suisto
  3. (tietotekniikka) kahdesta tiedostosta otettu niiden eroavaisuuksien lista

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈdelt̪ɑ/, /ˈdelt̪ːɑ/
  • tavutus: del‧ta

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi delta deltat
genetiivi deltan deltojen
(deltain)
partitiivi deltaa deltoja
akkusatiivi delta;
deltan
deltat
sisäpaikallissijat
inessiivi deltassa deltoissa
elatiivi deltasta deltoista
illatiivi deltaan deltoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi deltalla deltoilla
ablatiivi deltalta deltoilta
allatiivi deltalle deltoille
muut sijamuodot
essiivi deltana deltoina
translatiivi deltaksi deltoiksi
abessiivi deltatta deltoitta
instruktiivi deltoin
komitatiivi deltoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo delta-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

deltalihas, deltasiipi

Aiheesta muualla

muokkaa
  • delta Kielitoimiston sanakirjassa
  • delta Tieteen termipankissa

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

delta (monikko deltas)

  1. (kielitiede) delta
  2. (maantiede) delta
  3. (matematiikka) muutos, Δ

Liittyvät sanat

muokkaa

Espanja

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

delta f. (monikko deltas)

  1. Δ-kirjain
  2. (matematiikka) delta

Substantiivi

muokkaa

delta m.

  1. delta, suisto
    Desastre ecológico en el delta del Ródano

Ranska

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

delta m. (monikko deltas[luo])

  1. delta, suisto
    le delta du Danube – Tonavan ~

Aiheesta muualla

muokkaa
  • delta Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

delta n. (4) (yks. määr. deltat [luo], mon. epämäär. deltan [luo], mon. määr. deltana [luo])

  1. (kielitiede) delta
  2. (maantiede) delta

delta (epäsäännöllinen)

  1. osallistua, ottaa osaa

Taivutus

muokkaa
  • Vanhahtavassa kielessä verbi taipuu myös infinitiivissä ja preesensissä vahvasti (alkuperäisen) -g-vartalon mukaan: deltaga, deltager, deltog, deltagit.
Taivutus – delta
Persoonamuodot
muoto aktiivi passiivi
preesens deltar
(deltager)
imperfekti deltog
supiini deltagit
imperatiivi delta
(deltag)
Nominaalimuodot

Etymologia

muokkaa

del 'osa' + ta 'ottaa'

Liittyvät sanat

muokkaa
Rinnakkaismuodot
muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • delta Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)