risti
Katso myös: Risti |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaristi (5)
- muodostelma, jossa kaksi osaa kulkevat toistensa poikki
- ristikkäisistä osista muodostuva kristinuskon symboli
- antiikin aikana käytetty teloitusväline
- Rikolliset tuomittiin ristille.
- typografinen merkki †, jolla merkitään: viitettä, suomen kielessä lähes käyttämätön; jumalanpalveluksessa kohtaa, jossa pappi tekee ristinmerkin tai jonkun kuolinpäivää tai sukupuuttoon kuollutta taksonia
- tavallisen korttipakan maa, symboli ♣
- veikkauksessa rasti
- yksi risti kaksi
- (musiikki) nuottikirjoituksessa korotusmerkki, ylennysmerkki (♯)
- (kuvaannollisesti) taakka, vaikeus, vaiva, vastoinkäyminen
- Jokaisella on ristinsä kannettavana.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈristi/
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | risti | ristit |
genetiivi | ristin | ristien (ristein) |
partitiivi | ristiä | ristejä |
akkusatiivi | risti; ristin |
ristit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ristissä | risteissä |
elatiivi | rististä | risteistä |
illatiivi | ristiin | risteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ristillä | risteillä |
ablatiivi | ristiltä | risteiltä |
allatiivi | ristille | risteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ristinä | risteinä |
translatiivi | ristiksi | risteiksi |
abessiivi | ristittä | risteittä |
instruktiivi | – | ristein |
komitatiivi | – | risteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | risti- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaMuinaisvenäläinen laina.[1]
Käännökset
muokkaa
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaaristeillä, ristetä, risteys, risteävä, ristiin, ristiin rastiin, ristikki, ristikko, ristikkäin, ristikkäinen, ristikkäisesti, ristikkäisyys, ristimäinen, ristissä, ristiä, ristiäiset
Yhdyssanat
muokkaaansioristi, haarukkaristi, hakaristi, hakaristilippu, hautaristi, joukkoristiside, kahvaristi, kaksoisristi, maltanristi, pietarinristi, piispanristi, puuristi, rautaristi, ristiaallokko, ristiallergia, ristiaskel, ristihuuli, ristihyppely, ristihämähäkki, ristiinnaulita, ristiinnaulitunkuva, ristiinomistus, ristiinpukeutuminen, ristiinäänestys, risti-istunta, ristijousto, ristikappale, ristikirkko, ristikkäispaine, ristikudosrengas, ristikukkainen, ristikukkaiskasvi, ristikulma, ristikuningas, ristikuulustella, ristikuulustelu, ristikuva, ristikuvaus, ristikärkitaltta, ristilaukka, ristilläolo, ristilukki, ristiluu, ristimitta, ristimänimi, ristinikama, ristinivel, ristinkuolema, ristinmerkki, ristinpuu, ristintie, ristiote, ristipaine, ristipisto, ristipistokirjonta, ristipurenta, ristipäämeisseli, ristipääruuvi, ristipäätaltta, ristipölytteinen, ristipölytys, ristiretkeläinen, ristiretki, ristiriidaton, ristiriipunta, ristiriita, ristiriitaisuus, ristiriitatilanne, ristiritari, ristirouva, ristisanatehtävä, ristiselkä, ristiside, ristisidonta, ristisiitos, ristisiittoinen, ristisorsa, ristisyöttö, ristitaulukko, ristiteritys, ristituli, ristitulo, ristiturpa, ristiura, ristiuraruuvi, ristivaneri, ristiverinen, ristiveto, ristivyö, ristivyöheitto, ristivyöote, ristiässä, siniristilippu, suurristi, tuomaanristi, vapaudenristi, vinoristi
Aiheesta muualla
muokkaa- risti Kielitoimiston sanakirjassa
- risti Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
- Artikkelit 4846, 880 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Verbi
muokkaaristi
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä ristiä
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ristiä
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä ristiä
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä ristiä
Viro
muokkaaAdverbi
muokkaaristi
- ristissä, ristiin
- Pane käed risti. – Pane kädet ristiin.
- Ta palvetas käed risti. – Hän rukoili kädet ristissä.
- poikittain, ristikkäin
Liittyvät sanat
muokkaaSubstantiivi
muokkaaristi
- (pelikorteissa) risti
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Lari Kotilainen: Kielen elämä. Suomen kieli eilisestä huomiseen, s. 37. Helsinki: Siltala, 2016. ISBN 978-952-234-367-3.