Wikipedia
Katso artikkeli Solmu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
solmu (1)

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

solmu (1)[1]

  1. narun tai köyden kiinnitys solmimalla se
  2. nopeusyksikkö merenkulussa, meripeninkulma tunnissa, ja ilmailussa, 1,852 km/h
  3. (kuvaannollisesti) selvittämätön sekasotku
    Neuvottelut ovat pahasti solmussa.
  4. (tietotekniikka) tietoverkon perusosanen, yksi verkkoon liitetty laite
  5. (kasvitiede) heinävartisten kasvien varressa oleva kohta, josta kasvi kasvaa pituutta
  6. (fysiikka) seisovan aallon kohta, jossa värähtelevän aallon amplitudi on nolla
  7. (graafiteoria) graafin perusosanen, joita kaaret yhdistävät toisiinsa

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈsolmu/
  • tavutus: sol‧mu

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi solmu solmut
genetiivi solmun solmujen
partitiivi solmua solmuja
akkusatiivi solmu;
solmun
solmut
sisäpaikallissijat
inessiivi solmussa solmuissa
elatiivi solmusta solmuista
illatiivi solmuun solmuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi solmulla solmuilla
ablatiivi solmulta solmuilta
allatiivi solmulle solmuille
muut sijamuodot
essiivi solmuna solmuina
translatiivi solmuksi solmuiksi
abessiivi solmutta solmuitta
instruktiivi solmuin
komitatiivi solmuine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

VastakohdatMuokkaa
  • [6] seisovan aallon kohta: kupu
JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

hermosolmu, imusolmuke, jalussolmu, juoksusolmu, lapsisolmu, liikennesolmu, lippusolmu, merimiessolmu, nukkasolmu, osmansolmu, osmonsolmu, paalusolmu, rautatiesolmu, rusettisolmu, solmukohta, solmupisto, solmuväli, suolisolmu, umpisolmu, verkkosolmu, vetosolmu, ämmänsolmu

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • solmu Kielitoimiston sanakirjassa
  • solmu Tieteen termipankissa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1